Toteutus

Vienan runokylien elvytyksen toteuttaminen alkoi koulutuksella. Aluksi laadittujen suunnitelmien mukaisesti Kajaanin maatalousoppilaitoksessa koulutettiin vuokkiniemeläisiä kotikyliinsä haluavia perheellisiä ihmisiä maanviljelijöiksi. Samanaikaisesti järjestettiin Oulun läänissä maatalouskonekeräys, joka tuotti mm. traktorin jokaiselle koulutuksessa olevalle maanviljelijäksi ryhtyvälle. Vaihtuneen Kostamuksen kaupungin johdon avulla saatiin järjestymään maiden luovutus yksityisviljelijöille – ensimmäisenä koko Neuvostoliitossa – sekä ryhdyttiin erityisluvin järjestämään kulttuurimatkailua runokyliin säännöllisesti vuodesta 1991 alkaen.

Elvytystyön tueksi perustettiin 25-vuotinen Vienan runokylien elvytyshanke, jota ovat kansainvälisenä yhteistyönä alkoivat toteuttaa Arhippa Perttusen säätiö Karjalan tasavallasta ja Juminkeko-säätiö (vuoteen 1999 asti Kuhmon Kulttuurikornitsa -säätiö) Suomesta. Aluksi tehtiin laaja selvitystyö ja sen perusteella yksityiskohtaiset tavoitesuunnitelmat, jotka kattavat toimenpiteitä kielen säilyttämisestä, kulttuurimaisemien suojelusta ja palauttamisesta restaurointeineen ja uudelleenrakentamisineen aina kylien sähköistämiseen ja maanteiden kunnostamiseen asti.

Vienan runokylien elvytyshankkeen tueksi suomalainen osapuoli Juminkeko-säätiö on järjestänyt rahoitusta kansainvälisistä lähteistä mm. monilta suomalaisilta ministeriöiltä ja EU:lta erilaisten osahankkeiden kautta.

Arhippa Perttusen säätiö järjesti opastettuja kulttuurimatkoja pienryhmille Vienaan kahdenkymmenen vuodena ajan eli vuodesta 1991 vuoteen 2011. Samanaikaisesti se toimi yleisten kulttuuri- ja luontomatkailun edellytysten kehittämiseksi Vienan Karjalassa. Se mm. toimi yhtenä partnerina Juminkeko-säätiölle, kun luotiin Ontrei Malisen kantele -kulttuurimatkailureittiä. Tämän reitin verkkosivuille on koottu tiedot matkailupalveluista Vienan runokylien alueelta: www.juminkeko.fi/ontrei.