Tavoitteet Vienanrunokylät-
hanke Julkaisut

Julkaisut

Arhippa Perttusen säätiö alkoi 1990-luvun alussa julkaista pieniä kirjasia sellaisista Vienan kylistä, jotka olivat jo kadonneet tai katoamassa. Näiden kylien entsiä asukkaita pyydettiin kertomaan oman kylänsä perinteistä.

Yhtenä tavoitteena julkaisusarajalla oli myös tukea Uhtuan vanhalla kirjapainotekniikalla toiminutta kirjapainoa, jottei sitä ajettaisi alas ja se säilyisi. Kolmei ensimmäistä julkaisua painettiinkin Uhtualla, mutta sitten kirjapaino ilmoitti, ettei se voi ottaa enää vastaan tilauksia, koska se ei voinut tehdä kansia.Sen jälkeen säätiön julkaisuja painettiin Petroskoissa. (2000-luvulla Uhtuan kirjapaino lopetettiin, mutta Juminkeko-säätiön ja Kalevalaseuran tuen avulla sen koneet ja itse rakennus saatiin sälitytetyksi ja siitä tehdään kirjapainomuseo.)

Sittemmin julkaisusarja sai myös muita ulottuvuuksia.

Arhippa Perttusen säätiön julkaisut:

N:ro 1

Peksujeva Iro: Kotikyläni Kostamus, 1993,

Toimittanut Svetlana Staskoit

Piirrokset: Aleksi Peksujeva
Kansi: Vitali Dobrinin

Kirjasarjan ensimmäisenä “uuen soiton suorijana” oli Kostamuksen vanhin kanta-asukas Iro Peksujeva, joka kutsui koko kalevalaisen kansan laulamaan itsestään ja elämästään, jottei Kalevalan kieli kuolisi kuuluista kylistä, vaan ne nousisivat uuteen kukoistukseen ja rakentaisivat itse omat Samponsa.

N:ro 2

Staskoit Svetlana (toim.): Kuulkua nyt lapsukaiset, 1994

Piirrokset: Mikko Staskoit
Kannen kuva: I. K. Inha

Sarjan toinen kirjanen tehtiin pienille lapsille luettavaksi. Se sisältää eri puolilta Vienaa kerättyjä loruja, satuja, arvoituksia, yms. Sekä myös vienalaisten kynäilijöiden tejkstejä. Kirjasta on jaettu lastentarhoihin, kouluihin ja kirjastoihin.

N:ro 3

Lyytinen Lempi: Priusan kolkkajaiset, 1995,

toimittanut Svetlana Staskoit

Lempi Lyytinen kuului niihin ihmisiin, jotka suurta ääntä pitämättä ovat ryhtyneet tallentamaan vanhaa perinnettä. Hänen keräyksensä perustuvat pääosoin hänen äitinsä Katrin ja tätinsä Annin tietohuisiin eli siihen perinteeseen, joka eli Vuokinsalmen kylässä.

N:ro 4

Vatanen Juho (koonnut): Oletteko käyneet Kontokissa?
Vienan piirileikkejä, lauluja ja tansseja, 1996,

Toimittaneet Sandra Stepanova ja Markku Nieminen

Musiikkitoimittajat: Valentina Karhunen ja Unto Tähkävuori
Graafinen suunnittelu: Dmitri Utšuvatkin

Piirileikit, laulut ja tanssit ovat raikuneet vienalaisten kylien praasniekoissa vuosisatojen ajan. Kyläjuhlien vieton välillä hiipuessa oli vaarana, että myös laulut katoavat. Onneksi kostamuslainen opettaja Juho Vatanen ryhtyi niitä keräämään eläkevuosinaan. Sen tuloksena on syntynyt tämä kirjanen, joka on pelastanut piirileikkejä, lauluja ja tansseja kansan käyttöön. Laulut on nuotintanut Valentina Karhunen, jonka johtama folkloreryhmä on siirtänyt niitä myös yleisön ihasteltaviksi.

N:ro 5

Dobrynina K., Stepanov I.: Kemistä vain Kuresta?, 1997,

Toimittaneet Sandra Stepanova ja Svetlana Staskoit

Kansi: Vitali Dobrinin

Moni vanhan polven vienalainen tuntee Kurenkylän sanonnasta: “Tuletko Kemistä vain Kuresta?” Tuosta maineeltaan suuresta, mutta kokonaan kadonneesta kylästä kertoo kirjanen, jossa kaksi sen entistä asukasta Ksenja Dobriinina ja Iivana Stepanov kertoo kylästä muistojensa välityksellä.

N:ro 6

Nieminen Markku (toim.): Jaakko Rugojev - Karjalan omatunto, 1998

Julkaistu yhteistyössä Kuhmon Kulttuurikornitsan kanssa.

Artikkelikokoelma Jaakko Rugojevista syntyi hänen 75-vuotissyntymäpäivänään pidetyistä puheista. Pian syntymäpäivänsä jälkeen Jaakko siirtyi tuonilmaisiin, mutta hänen tekonsa jäivät elämään. Julkaisu kertoo hänen merkityksestään Karjalan rahvaalle.

N:ro 7

Konkka Unelma (toim.): Vienani ihanat illat.

Kalevalan seudun naisrunoilijat, 1999
Kannen kuva: I. K. Inha

Tutkija ja runoilija Unelma Konkan kokoama runoantologia sisältää vienalaisten naisrunoilijoiden tekstejä Hän luonnehtii kokoelmaan poimimiaan runoja: Monet runoista ovat haikeamielisiä, sillä menneisyyden käsittely synnyttää aina haikeutta, mutta samalla ne ovat pohjaltaan valoisia. Kuitenkin useimmat runoilijoistamme uumoilevat kaiken heitä lapsesta asti ympäröivän kauneuden katoamisen uhkaa.

N:ro 8

Petrov Jukka: Tornin, Kremlin ja Linnan tulkkina, 1999,

toimittanut Maija Myllykangas

Julkaistu yhteistyössä Juminkeko-säätiön kanssa

Kontokin kylässä syntyneestä Jukka Petrovista kasvoi tunnettu lehtimies, joka toimi myös korkean tason tulkkina. Kaikkiaan hän ehti tulkata viittä Suomen presidenttiä oman maansa johtajille. Petrovin muistelmat kattavat ajan 1900-luvun alun kyläelämästä perestroikaan saakka.

N:ro 9

Peksujeff Niilo: Niilosta Nikolaiksi, 2001,

Toimittanut Maija Myllykangas

Kannen kuva: Markku Nieminen

Nikolaista Niiloksi -muistelmateos kertoo sota-ajasta suomalaismiehittäjien vallan alla pinen vienalaispojan näkökulmasta. Tollonjoen Livojärven kylästä lähtöisin ollut Niilo Peksujev kertoo teoksessa elämäntarinansa, joka samalla on tarina hänen kotikylänsä kohtalosta.

N:ro 10

Myllykangas Maija ( toim. ): Kylä Kuitin kainalossa.

Pirttilahden runoilijat Meeri Tuisku ja Pekka Ivanov, 1999

Pirttilahti on yksi Vienan kauneimpia kyliä. Ei ole mikään ihme, että moni sen asukkaista on ylistänyt kyläänsä sieltä pois siirryttyään. Kaksi heistä kuitenkaan ei koskaan jättänyt kyläänsä, vaan he palasivat sinne kesiksi kylän autioittamisen jälkeenkin. Heidän eli Meeri Tuiskun ja Pekka Ivanovin tekstit vievät lukijansa syvälle nostalgiaan.